Tukholmaraporttia

No niin Tukholmasta on palattu ja palautuminen on alkanut. Tässä lyhyesti tunnelmia Tukholman reissulta.

Matka alkoi perjantaina puolilta päivin Vanhalta kirkolta hyppäämällä Varalan MK:n bussiin, joka ajoi suoraan Helsingin satamaan. Satamassa liput/hyttiavaimet ja risteilyohjelma käteen ja laivaan pääsi suoraan. Kaikki toimi hyvin ja itseä ei tarvinnut suotta ajattelulla rassata seurasi vaan massaa ja teki niinkuin sanottiin :-). Laivassa tavarat hyttiin (nyt oli panostettu vähän hytteihin joten autokannen alle ei tarvinnut mennä, vaan hytit löytyivät 9. kannelta). Pastaruokailu oli varattu puoli viideksi, sitä ennen käytiin hakemassa numerot, chipit ja varustekassin joka sisälsi kaikkea peruskrääsää. Loppuilta menikin lähinnä odotellessa huomista starttia.

Lauantaiaamuna viimeistään selvisi että päivästä tulee lämmin. Aamiaisen jälkeen (ehkä n. 9.30 aikoihin) aurinkokannella käynnillä näkyi että taivas on täysin pilvetön ja lämpötila oli nousemassa nopeaan tahtiin. Helsingin laivan etuihin kuului että pääsi vielä aamiaisen jälkeen kunnolla levyttämään hyttiin ennen kuin alkoi näpräilemään kamoja kuntoon. 12.30 oli kokoontuminen Varalan porukan kanssa ja siitä lähdimme kävelemään kohti starttipaikkaa. Starttipaikalla peruskuviot, kamat narikkaan, viimeiset vesien siemailut ja parit bajamajavierailut. Sitten kohti lähtökarsinaa, joka mulla oli E (eli toiseksi viimeinen).

Startti pamahti 14.00, ja letka lähti hitaasti liikkumaan kohti lähtöviivaa. Lähtöviivan koittaessa edessä näytti todella ruuhkaiselta (pahempi kuin Berliini), joten en lähtenyt rynnimään vaan otin rauhassa lähdön. Lisäksi alku tuntui tukkoiselta, koneella oli selviä käynnistysvaikeuksia, jotka kyllä onneksi häipyivät 5-6 kilsan kohdalla. Lähdin kanssa vesipullon kanssa matkaan, joten tarkoitus oli selvitä 2. juoma-asemalle saakka (~8 kilsassa). Tämä toimikin hyvin, yllätysjuoma-asema 2.5 kilsassa ja 5 kilsan juoma-asema oli ruuhkaisia, joten omasta pullosta oli hyötyä. Otin viimeiset hörpyt 6 kilsassa, kaadoin loput päälle ja nakkasin pullon menemään. Juoma-asemia oli todella paljon (jostain olin kuulevinani että 17), skippasin pari, koska välillä niitä tuntui olevan jopa liikaa. Juoksu alkoi kuudesta kilometrista eteenpäin kulkea tasaisesti (tosin vähän hitaammin (n.10s/km) kuin olin ajatellut), kympin väliajaksi kellotin 64.54.

Juoksu tuntui sillä vauhdilla varsin sopivalta ja sykemittari tuki ajatusta oikean suuntaisesta vauhdista joten päätin jatkaa samaa vauhtia. 2. kympin aikana juoksu tuntui suhteellisen helpolta, jopa silta meni kevyehkosti rullailen, ja jengiä alkoi tulla selkä edellä enemmän vastaan. 20 km:n matolle astuessa laskeskelin että olin tullut toisen kympin täsmälleen samaan aikaan kun ensimmäisen ja näinhän se olikin (64.53). Fiilikset oli hyvät ja mukavasti tuli kannustusta, myös kärkijuoksijan näin kun Kenian poika paineli kevyellä askeleella ohi n. 19 kilsan kohdalla.

20-30 väli meni myöskin tasaisessa ja hyvissä fiiliksissä, lisäksi alkoi tuntua siltä että tankkaaminen on mennyt nappiin ja urheilujuoma ei pahemmin töki. Tällä kertaa skippasin sokeritabletit, sienikarkit, kasviskeitot ja muun epämääräisen (kolajuomaa otin vahingossa puoli lasia), lisäksi mulla oli kaksi isoa (100g) Maximin geeliä, joista meni alas ehkä 1.6 pussia. 3. Kymppi taittui aikaan 64.44.

30 kympin kohdalla vielä meno maistui vielä suhteellisen hyvältä mutta tahti hivenen hiipui (en oikein tiedä tarkalleen missä kohtaa). Ehkä ennen siltaa tuli pieni väsy hetki (n. 32 kilsassa), ja oikeassa polvessa tuntui pari vihlasua, jota ennen en ollut kokeillut. Polvi kuitenkin lopetti oireilun saman tien, ja aloin keskittyä sillan ylitykseen. Silta meni olosuhteisiin nähden hyvin yli, toki vauhti vähän hiipui mutta kävelyyn en nöyrtynyt. Sillan jälkeen vakuuttelin itselleni että nyt pahimmat kohdat on ohi ja 35. kilometritolpalla aloin miettimään että tällä kertalla tosi tuskaista 32-35 väliä ei tullutkaan. 35-40 väli meni taas hyvissä fiiliksissä ja ehkä silloin olisi voinut jo enemmänkin puristaa, noh nautin talon antimista ja vedin vielä viimeisiä geelejä naamaan. Jutustelin myös hetken 4.45:n (bruttoaika) jänisten kanssa, ja mietin että juoksen heidän peesissä maaliin mutta koska virtaa tuntui olevan ohitin ja lähdin vetämään vielä viimesiä koneesta irti. 30-40 väli hitain kymppi, ja se kulki 68.26 aikaan.

40:n matolle tullessa koitin vielä kiristää vähän tahtia, mutta silti koittaa rullailla rennosti loppuun saakka. Se onnistuikin kohtuullisesti ja pienet revittelyt Tukholman olympiastadionillakin onnistui. Reilut kaksi viimeistä kilsaa meni vauhtia 6.10 min/km, joten kohtuullisesti oli virtaa. Maalissa kello näytti aikaa 4.36.31. Maalissa sitten mitali käteen ja vettä&kokista naamaan. Sitten samalla vauhdilla paitaa ja eväskassia vastaanottamaan. Narikasta omat tavarat ja sieltä Becks-tölkki sihahti iloisesti auki. Sitten valuminen laivaan ja palauttelu toimenpiteet käyntiin.

Kaiken kaikkiaan juoksu oli paras mitä olin tehnyt, Berliinin ajasta lähti yli vartti pois vaikka olosuhteet ja rata oli pahemmat. Lisäksi nyt sain juostua tasaisesti ilman kävelyaskelia (pl. juomapisteet) koko reitin läpi. Negative splittiä ei vielä tullut mutta alle 3 min positive splittikään ei tunnu kovin pahalta. Tankkauksen onnistuminen oli myös positiivista, energia riitti koko matkan ajaksi ja selvisin ilman bajamaja- tai kusitaukoja. Maximin geelit tuntuivat sopivan mulle hyvin, lisäksi epäilin että tällä kertaa älysin lopettaa urheilujuoman juomisen riittävän ajoissa ennen starttia ja sitten join sitä vasta 8 kilsan kohdalla ensimmäisen kerran. Kisasta jäi kyllä nälkää vielä, ja Amsterdamissa tasaisemalla reitillä (ja hyvin todennäköisesti kylmemmällä kelillä) 4.15 pitäisi olla hyvinkin haarukassa. Helsingin aikatavoitteet on vielä vähän epäselvät voi olla että se menee vaan turistijuoksuna ilman tavoitteita (yeah right, näinhän siinä aina käy kun laittaa lapun rintaan :-).

Ulkopuoliset datat:
Virallinen tulossivu (mun tulokset)
Sportstracker-datat lenkistä