Kadonneen maksimisykkeen metsästys

Perjantailenkille 12.6. lähtivät Antti, Niko ja minä. Juostiin kanjoniin ja mä jatkoin siitä kotiin päin, Antti ja Niko kääntyivät Suolijärvelle päin.

Aikeena mulla oli lähteä etsimään sitä maksimisykettä, joka jäi viime viikon Teskun testissä löytymättä. Muutenhan testi meni hyvin, mutta maksimiksi en saanut kuin 182 kun kolme vuotta sitten se oli vielä 190. Vanhuus ei tule yksin, sanotaan, mutta näin iso pudotus jäi kyllä kaivelemaan.

Koitin jo tiistaina lenkillä Sudenkadun ylämäessä, saisiko sykemittariin yli 182 lukemia ja silloin pääsinkin jo lupaavasti 186 tasolle. Eli kaikkea ei ollut vielä menetetty.

Keskiviikon-torstain aikana kypsyi sitten se suunnitelma, jota nyt lähdin toteuttamaan. Eli Teerentielle juoksemaan ylämäkivetoja, sieltä se maksimisyke (lue: kadotettu nuoruus) löytyy.

Pientä aikataulupainetta oli, koska tarkoitus oli lähteä harjoituksen perään terassille palautumaan. Sää oli mitä parhain, 22 C, aurinkoista, ja iltalomat myönnetty. Niinpä Nirvasta Järvensivulle juostessa vauhtikin alkoi kiihtyä ja sykkeet samoin. Viimeiset 2 km meni 160-170 tasoilla.

Teerentiellä on nousua karkeasti arvioituna ehkä 7 %. Vetojen kestoksi tuli n. 1 minuutti ja alas kävellessä palautumista n. 2 minuuttia. Viimeksi olin täällä itseäni piinannut ehkä vuonna 2003 eli tovi oli jo vierähtänyt.

Jo ekassa vedossa huomasin, että kovin terä henkisestä kovuudesta oli tylsynyt vuosien varrella ja/tai harjoittelun puutteessa. Edelliseen kertaan verrattuna alkoi paljon aikaisemmin mieleen hiipua ajatus vedon lopettamisesta ennen mäen päälle pääsemistä. Ensimmäiset 2 vetoa otin löysähkösti (max syke 184 molemmissa). Kolmanteen ajatus oli ladata "kaikki mitä löytyy", mutta vedon aikana epäusko hiipi mieleen kun mittari ei näyttänyt nousevan yli 182 ei sitten millään. Jälkeenpäin huomasin, että mittarissa varmaan jotain viivettä, koska syke oli kuitenkin noussut 188:aan vedon jälkeen. Näissä tunnelmissa ajattelin, että neljäs veto saa jäädä viimeiseksi, siihen sain ladattua enemmän ja ennenkaikkea pystyin jatkamaan vetoa pidemmälle kuin aiempia kolmea. Tällä vedolla sain jo vedon aikana lukemat 188:aan.

Lopputulema: 188 löytyi, tässä ei enää pudotusta kolmen vuoden takaiseen niin paljoa (tosin muistelen että Teerentiellä 2003 olis ollu yli 190 noi sykkeet). Toisaalta mielikuvaksi jäi, että pienellä harjoittelulla voisi kovuutta löytyä piirun verran enemmän ja sitä kautta voisi 188:n ylikin päästä...